Vihkiäiskonsertti

Espoon tuomiokirkossa sunnuntaina 3.6.2012 klo 20.00

Merseburgin tuomiokirkon urkuri Michael Schönheit
 

Ohjelma

August Wilhelm Bach (1796-1869)

     Introduktion zur Fuge g-moll von Johann Sebastian Bach
 

Johann Sebastian Bach (1685-1750)

     Fuge g-moll BWV 542a
 

Johann Christian Leberecht Kittel (1732-1809)

     Prä̈ludium G-dur
 

Michael Gotthardt Fischer (1773-1829)

     Vorspiel zu dem Liede 'Vater unser im Himmelreich'
 

Felix Mendelssohn Bartholdy (1809-1847)

     Sonate op. 65, Nr. 6 über den Choral 'Vater unser im Himmelreich'
 

Adolph Friedrich Hesse (1809-1863)

     Einleitung, Thema und Variationen A-dur
 
Franz Liszt (1811-1886)
     Prä̈ludium über 'Weinen, Klagen, Sorgen, Zagen'
     (Merseburgin tuomiokirkon uruille sovittanut
      Alexander Winterberger)
 
     Prä̈ludium und Fuge über B-A-C-H
 

Johann Sebastian Bach

     Passacaglia c-moll BWV 582

     (J.G. T̈öpferin ja Franz Lisztin rekisteröintiohjeiden mukaan)
 
 
Konserttiin on vapaa pääsy
 
Friedrich Ladegast (1818-1905)
 
 
Alexander Winterberger (1834-1914)
 
 

Mestarit ja kisällit

 
Michael Schönheitin nuottisalkun myötä Espoon tuomiokirkkoon saapuu Leipzigin seudun urkureiden, urkurakentajien ja urkusäveltäjien ykkösketju toimintakaudelta 1746-1855.  Konserttiohjelman henkilöiden vaiheet kietoutuvat jännittävällä tavalla toisiinsa.
 
Kittel oli Leipzigissa vanhan J.S.Bachin viimeinen oppilas. Fischer oli Kittelin oppilas. Hessen opettaja oli C.H. Rinck (1770-1846), joka myös oli Kittelin oppilas. A.W. Bach (ei sukua J.S:lle) teki yhteistyötä Fischerin kanssa ja opetti Mendelssohnille urkujensoittoa. J.G. Töpfer (1791-1870) oli urkuri, säveltäjä ja urkurakennusteoreetikko. Alexander Winterberger (1834-1914) oli Töpferin oppilas. Hän oli myös Lisztin oppilas ja läheinen työtoveri. Liszt ja Mendelssohn kiertelivät yhdessä vuonna 1840 parin viikon ajan Leipzigin kirkkojen urkuparvia ja väittelivät oikeasta tavasta rekisteröidä Bachin urkuteoksia (rekisteröinti = soinnillinen suunnitelma; mitä äänikertoja käyttää missäkin kohdassa).

 

Zacharias Hildenbrandt rakensi vuonna 1746 Naumburgin St. Wenzel -kirkkoon urut, jonka suunnittelussa ja lopputarkastuksessa J.S. Bach oli mukana. Naumburgista on 20 kilometrin matka Weissenfelsiin, jossa sijaitsi sittemmin Friedrich Ladegastin urkurakentamo. Ladegast rakensi vuonna 1855 urut Merseburgin tuomiokirkkoon ja vuonna 1864 uudisti Naumburgin Hildebrandt-urkuja. Merseburgista on 30 kilometrin matka Leipzigiin.
 
Liszt ei itse ollut urkuri, mutta urkujen mahdollisuudet kiinnostivat häntä. Winterbergerin oli tarkoitus kantaesittää hänen virtuoottinen B-A-C-H -fantasiansa Merseburgin urkujen vihkiäiskonsertissa, mutta sävellys ei valmistunut ajoissa. Kuultiin sen sijaan Lisztin muita sävellyksiä ja sovituksia. Ennen konserttia säveltäjä ja urkuri majailivat kirkossa päiväkausia suunnittelemassa teosten rekisteröintejä

 

Liszt, Ladegast ja kumppanit vaikuttivat merkittävästi siihen, miten Bachin ajoista juurensa juontanut klassinen saksalainen tapa käyttää urkuja muuttui vähitellen orkestraalisempaan, sinfonisempaan suuntaan.

 

Urkutoimikuntamme teki urkurakentamolaisten kanssa opintomatkan Saksaan keväällä 2010. Tutustumiskohteina olivat mm. Naumburg ja Merseburg. Nyt Merseburgin tuomiokirkon urkuri soittaa Espoon tuomiokirkon Ladegast-henkisillä Virtas-uruilla Ladegast-henkistä musiikkia Merseburgin seudulta.

 

Ja tietenkin Bachia.
 

 J.S. Bach

Comments